Sain morsiusneito C:ltä idean kirjoittaa siitä, miksi valitsin juuri nämä tietyt ihmiset kaasokseni sekä morsiusneidoiksi. Aiemmin olen tainnut mainita syyksi ainakin sen, että halusin nämä ihanat ystävät "lähelleni" tuona tärkeänä päivänä. Käytännöllisenä syynä olen maininnut sen, että en halua kenenkään joutuvan hoitamaan mahdollisia avustavia tehtäviä yksin. En tiedä, miten oikeastaan perustelisin juuri näiden ystävien valintaa, mutta ehkä ne syyt selviävät, jos teen jokaisen osalta pienen sepustuksen:
Emilia-kaaso
Kaasona toimii siis pikkusiskoni, joka on minua kolme vuotta nuorempi, hitusen nätimpi mutta onneksi sen hitusen verran pöhkömpi. Emilian kanssa voimme ihan vapaasti tiuskia toisillemme, mutta harvemmin kuitenkaan riitelemme. Tämä on ehkä suurin syy siihen, miksi Emilia on kaasoni. Hänelle voin vetää parit bridezillakohtaukset, ja hän toivottavasti tajuaa niiden olevan hetkellisiä ja ohimeneviä, eikä ota niistä nokkiinsa. Parhaassa tapauksessa hän tiuskaisee jotain takaisin ja pudottaa minut maanpinnalle. Emilian kanssa emme aina puhu edes kokonaisia lauseita, tai käytä välttämätttä edes oikeita sanoja ja termejä, mutta silti molemmat tiedämme, mistä puhumme ja mitä toinen sanoo. Voin esimerkiksi sanoa, että mietin sitä juttua missä oli se punainen juttu, ja Emilia tietää mitä tarkoitan. Saimme juuri tällaisella keskustelulla joku aika sitten isämme ymmälleen, hän kun ei tiennyt mikä se juttu on, ja mikä siinä oleva punainen juttu on. Helpottaa kummasti, kun voi luottaa siihen, että vaikkei osaa sanoa mitä haluaa, niin toinen ymmärtää sen silti. Emilia on meistä se rauhallisempi, minä kun taas helposti poukkoilen kuin superpallo. Tästä syystä Emilia luultavasti osaa pitää minut myös hääpäivänä rauhallisena. Emilia on minulle se rakkain ja tärkein pieni tyttö, paras ja läheisin ystävä, ainut ja paras sisko.
Morsiusneito E
Morsiusneito E (toinen kahdesta) on yksi pitkäaikaisempia ystäviäni. Morsiusneitona E on varmasti juuri se, jonka tiedän pitävän huolen siitä, että polttarit eivät ole mauttomat (en tosin usko, että muut niistä mauttomia olisivat tekemässä). Hän pitää pakan kasassa ja jos meinaa tulla ongelmia, hän on se, joka ei mene paniikkiin. Tapasimme aloittaessamme lukion. Meillä oli lukiossa sellainen tyttöporukka, ja kahtena ensimmäisenä vuonna olimme ehkä enemmän kaveritasolla, saatoimme hieman kinastellakin, mutta viimeisenä vuonna kaveruutemme syveni ystävyydeksi, ja sitä se on edelleen. E on yksi fiksuimpia tuntemiani ihmisiä. Hän on todella rohkea ja kunnianhimoinen, ja hänet on varustettu suurella sydämellä. Hänen kanssaan on helppo puhua ja hänen kanssaan voi välillä vain istua ja möllöttää. E on siskoni tapaan sellainen, että hän uskaltaa sanoa minulle, jos leijun suunnitelmieni kanssa liian korkealla pilvissä. Parina viime vuonna emme ole nähneet tai ehtineet soitella niin kovin usein, mutta ystävyytemme ei ole tästä onneksi kärsinyt. Saattaa mennä viikkoja, jopa kuukausia, ettemme näe, mutta siitä huolimatta juttelemme kuin olisimme juuri nähneet. Vaikka E on ystävistäni kenties urhein, on hän samalla se, jota haluaisin halata useimmin, ja jolle minun pitäisi useammin kertoa hänen oleva minulle todella tärkeä ja rakas.
Morsiusneito E
Toisen morsiusneito E:n tapasin muutettani Vantaalle ja aloitettuani sitä seuraavana syksynä työt edellisessä työpaikassani. Aloitimme molemmat samana päivänä, ja meillä oli näin ollen yhteinen perehdytys, jonka aikana selvisi, että olimme olleet jo koko kesän tietämättämme samassa työpaikassa. Olimme pitkään työkavereita, ja ystäviksi taisimme tulla vasta siinä vaiheessa, kun E kävi meillä ensimmäistä kertaa, kun Juuson kaveri oli tullut kylään ja vinkkasin hänestä E:lle. E on se, jonka kanssa voi mennä kiertelemään kauppaan, kokeilemaan tyhmiä hattuja yms ja naureskelemaan niille. E:n lopetettua työt silloisessa työpaikassa taisimme viettää todella paljon aikaa yhdessä, sillä yksi (minun silloinen ja E:n entinen) työkaveri luuli, että asumme yhdessä. E:n kanssa olemme tehneet vähän sitä sun tätä, mm. maalanneet vessan seinät, koonneet ihan liikaa Ikean huonekaluja ja järjestäneet työporukan pippaloita. E on ihanan avulias ja todella taitava monessa asiassa, näistä ehkä parhaina esimerkkeinä meikkaaminen ja kampaukset. En edes tiedä, kuinka monesti E on minut bileisiimme meikannut. Jos ja kun tarvitsen apua askarteluihin sun muihin diy-prokkiksiin, E on morsiusneidoista se, jonka pyydän avuksi. E on se ihana höpsö, jonka kanssa voi hihittää, mutta joka voi myös huutaa mulle naama punaisena "punnerra alemmas!". Nyt E:n asuessa hieman kauempana, emme ole ehtineet nähdä kovin usein, mutta siitä huolimatta E on minulle rakas ystävä.
Morsiusneito R
Morsiusneito R oli kanssani samassa ryhmässä aloittaessamme amkissa, ja opettajan järjestämän piirileikin jälkeen päädyimme samaan ryhmään ensimmäisessä ryhmätyössä. Ryhmätyötä tehdessä tuli varmasti selvitettyä ihan huomaamatta se, keiden kanssa sitä voi ja haluaa tulla toimeen, ja onnekseni meillä R:n kanssa vain synkkasi, ja alla puolessa vuodessa olimme jo ystävyyden tasolla. R ei läheskään aina tajua minun vitsejäni, mutta silloin kun hän tajuaa, nauraa hän niille pissit housussa., vaikka ne olisivatki vähän sopimattomia R harkitsee asioita enemmän kuin minä, ja toimii välillä kenties jopa järjen äänenä minulle. Hän on välillä ihanasti höpsö, ja hänen seurassaan saa aina nauraa. Viimeksi kun olimme kahdestaan ulkona, otimme tyhmiä kuvia matkiessamme erään ravitsemusliikkeen teippauksissa olevia eläimiä. R tekee mielipiteensä varmasti selväksi, ja hänkin on morsiusneidoista se, joka pitää homman varmasti aisoissa. Hänella on onneksi ainakin tähän mennessä ollut suht hyvin sama maku kanssani sen suhteen, mikä polttareissa on mautonta, joten luotan häneen myös tässä asiassa. Vaikka olen tuntenut R:n vasta muutaman vuoden, tuntuu, kuin olisin tuntenut hänet aina. Välillä ihan ihmetyttää, miten ystävyys onkin niin hassu juttu, että noin vaan sitä löytää vahingossa itselleen näinkin tärkeän ystävän.
Morsiusneito C
Morsiusneito C:n tapasin myös amkissa, kun C ja R olivat ensimmäisinä päivinä sattuneet vierekkäin ja tutustuneet. Lyhyessä ajassa meistä kolmesta tuli hyviä ystäviä, ja siitä asti olemme muodostaneet omat CRM-pakettimme. Emme aina ole samaa mieltä kaikesta, mutta onneksi se ei haittaa ystävyyttämme. C:n kanssa saamme välillä R:n hermot kireälle, kun vedämme kaikki jutut läskiksi. C on se, jonka kanssa usein käyn Ikeassa tai Tigerissa. Käymme Manhattanissa syömässä lehtipihvejä ja saan aina hänen maustevoinsa. C:lle voi ihan luvan kanssa valittaa kun ottaa pannuun. Tämä on hyvä ominaisuus morsiusneidolla, sillä olen ihan varma, että mitä lähemmäs häät tulevat, sitä enemmän alan valittaa. C:n kanssa on myös ihanan helppo käydä yksillä, ja hänen luokseen pääsee yöksi lähes milloin tahansa. Jos jotain pitää häitä varten askarrella, C on se morsiusneito, joka tulee syömään ja hyvällä tuurilla kaataa viinilasin askartelujen päälle. Hän on luvannut ottaa häissä vastuulleen lahjapöydän (viime aikaisten paikkojen yms rikkomisen jälkeen täytyy tätä vielä harkita), ja C:n tuntien hän viihtyy häissä myös herkubuffetin läheisyydessä. Tie C:n sydämeen käy vatsan kautta, ja voitte vain arvata, että olen hänelle useasti leiponut sitä sun tätä. Mitä sitä ei ystävänsä eteen tekisi?
Sellaisia ystäviä ja sellaisia syitä siihen, miksi juuri nämä ystävät ovat kaasoni ja morsiusneitojani. Nämä viisi ihmistä ovat minulle sanoinkuvailemattoman tärkeitä ja rakkaita, ja olen todella onnellinen saadessani kutsua heitä ystävikseni <3
