Quantcast
Channel: Our love is a diamond
Viewing all 156 articles
Browse latest View live

Kultaisia pulloja

$
0
0

Ostin jo reilu kuukausi sitten kultaista spraymaalia, jolla ajattelin maalata muutaman lasipullon "maljakoiksi" juhlapaikkamme terassin pöydille. Viime viikolla sain viimeinkin aikaiseksi oikeasti maalata pullot, ja lopputulos yllätti minut ja siskoni todella positiivisesti! Olin ihan hirveällä vaivalla ensinnäkin juonut muutaman pullon Garagea ja liottanut niistä etiketit irti.


Maalasimme siskoni kanssa pullot sekä aiemmin tässä postauksessa näkyneet purkit vanhempieni luona ulkona. Yksi kerros maalia riitti, ja pulloista sekä purkeista tuli todella hienot. Emme tuolloin keksineet muuta maalattavaa, mutta voin kertoa, että spraymaalaaminen oli kyllä yllättävän hauskaa puuhaa, joten varmasti maalaamme vielä jotain muutakin... :D


Mitäs tykkäätte lopputuloksesta? :)

Verho photo boothin taustalle

$
0
0
Olimme morsiusneitoni E:n (toisen heistä) kanssa Ikeassa tässä joku päivä, ja kävimme lähinnä katselemassa muutamia juttuja häitä ajatellen. Kiertelimme verho-osastolla katsomassa pitsiverhoja, joista mahdollisesti tulisi pöytiin kaitaliina, ja samalla bongasin toiselta reunalta valossa vähän kultaan taittavan verhon, ja sain siitä idean photo boothin taustaa varten.


Pärlbuske-verhosettiin kuuluu kaksi verhoa (koko 145x250cm), ja hintaa paketilla on 29,95€. Ei siis todellakaan paha hinta photo boothin taustasta :P Nämä verhot voisi laskostaa kuvan mukaisesti esim. vaaterekkiin, joka sitten tulisi kuvauspaikan taustalle. Vaikkei verho nyt ihan kultainen olekaan, se sopisi varmasti kuitenkin juhlapaikan koristeluihin ja olisi sopivan neutraali tausta kuville (kiitos tästä huomiosta E:lle ;)). Mitäs tykkäätte ideasta? En verhoja vielä ostanut, mutta pari päivää mietittyäni olen kyllä aika varma, että seuraavalla Ikea-reissulla nämä lähtevät mukaan. Nyt pitää vielä etsiä se vaaterekki lainaan jostain..

Vesikannu ja juomalasit

$
0
0

Ostin jo huhtikuussa meille H&M:n alennusmyynnistä lasisen juomakannun sekä muoviset mukit, mutta en ole ehtinyt aiemmin niistä postausta julkaisemaan. Parempi varmaan kuitenkin myöhään kuin ei milloinkaan, eikös? Kannu on lasia, ja sen yläreunassa menee kultainen ohut viiva, joten se sopii häidemme koristeluihin ja myöhemmin myös meille kotiin. 


Lasit ovat oikeasti hammasharjamukeiksi tarkoitetut, mutta mielestäni ne sopivat ihan hyvin myös juomalaseiksi. Nämä ostin ajatellen lähinnä alkoholia, sillä kuvissa nämä näyttävät varmasti paljon kivemmilta kuin juomatölkit :P Juuso nyt ei välttämättä kovin hyvin muista lasiaan käyttää, mutta toivottavasti edes alkuillasta kädessä on Mr-lasi kaljatölkin sijasta. Häiden jälkeen näille ei välttämättä sitten olekaan enää niin paljoa käyttöä, mutta eivät onneksi olleet kalliit :)

Hääkutsut

$
0
0
Vihdoinkin pääsen esittelemään meidän kutsujamme! Halusin vielä varmistua, että varmasti kaikki vieraat ovat kutsunsa vastaanottaneet, joten vasta nyt tohdin kutsuista kirjoittaa :) Tilasimme kutsut Now & Foreverilta, ja tuttuun tapaani säädin sen suhteen mitä haluan, ja laitoinkin monesta asiasta kysymystä heille. Tilasin useita näytteitä, mutta oli vaikeaa valita juuri meidän kutsumme malli, design ja väri. Aiemminhan olin jo ihan varma, että tilaamme tällaiset kutsut, mutta jossain vaiheessa se mieli sitten muuttuikin, ja tykästyin tällaisiin "taskukutsuihin".

Kutsu edestä/päältäpäin
Suurin ongelma kutsujen tilauksessa oli se, kun piti päättää, mitä niihin oikein kirjoitetaan. Olimme miettineet kutsutekstit valmiiksi, mutta kun niitä luki läpi uudelleen ja uudelleen, alkoivat kaikki lauseet ja sanat kuulostaa tyhmiltä. Tässä tilanteessa kaaso ja morsiusneidot olivat todella avuksi, sillä heidän kanssaan näitä tuli pähkittyä pitkään. Juusolle olisi tietenkin käynyt hyvin jo se ensimmäinen vaihtoehto, mutta näissä asioissa minä en luottaisi miehen mielipiteeseen ;) 


Kun lopulta olin varma kutsuvalinnastamme, tein tilauksen netissä, ja tilausta tehdessä sain vastauksia kysymyksiini asiakaspalvelu chatin kautta. Tämä oli kätevää, sillä ainakin minä tykkäsin, kun sain vastauksen kysymykseeni heti, eikä tarvinnut kirjoitella sähköpostia tai soitella :) Valitsimme kutsuksemme mallin nimeltään Cosmopolitan Fantasia taskukortti, värissä metallinhohto vanilja. Toisena vaihtoehtona meillä oli metallinhohto kulta, mutta päädyin lopulta kuitenkin vaniljaan. Tilasimme kutsut painettuina, ja sisälehden lisäksi tilasimme yhdet infokortit  (myöskin painettuina). Sisälehtien värinä oli vanilja, fonttina Vivaldi ja tekstin painovärinä ruskea. Kuoret tilasin siis kultaisena, niihin lähettäjän eli meidän osoitteemme painettuna taakse samalla fontilla ja painovärillä kuin kutsutkin. Tämä oli hyvä, sillä juuri tällä viikolla saimme yhden kutsun takaisin, kun sitä ei ollut saatu toimitettua vastaanottajalle.

Tilatessa halusin lisäksi kutsuteksteistä koevedokset, koska halusin vielä varmistaa asettelut yms. Oli todella, todella hyvä päätös tilata koevedokset, sillä lopulta niitä tuli sitten ainakin viisi kappaletta.. Ensimmäisissä oli pari pientä muutosta, kun halusin sittenkin vaihtaa pari sanaa ja muuttaa lauseita. Toisen koevedoksen kohdalla kysyin Juuson mielipidettä, ja hän huomasi oman puhelinnumeronsa olevan väärin kutsussa :D Minä sitten näppäränä tyttönä laitoin samantien meilin, että puhelinnumero pitää korjata näin, ja sitten kolmannessa koevedoksessa huomasin laittaneeni sen siihen meiliin väärin, ja sitten se olikin väärin molemmissa korteissa. Lisäksi tuli vielä pari muutosta rivityksiin ja sitten nuo boldaukset, mutta ihanan nopeasti sain aina uuden koevedoksen latomolta toivomillani muutoksilla.

Kun hain kutsut postista, iski pieni paniikki. Avasin paketin autossa, ja siinä katsoessani kutsuja olin ihan varma, että tein sittenkin väärän valinnan, ensin mietin, ovatko kuoret sittenkin liian kultaiset ja olisiko pitänyt tilata nekin vaniljan värisenä. Seuraavaksi aloin epäilemään kutsujen väriä, eli olisivatko ne sittenkin olleet paremmat kultaisena. Soitin paniikissa kaasolleni, joka sitten sanoi niiden olevan hyvät. Laitoin kuitenkin vielä koko "morsiuskerholle" kuvat kutsuista ja kuorista ja kysyin mielipidettä kaason lisäksi myös kaikilta morsiusneidoilta. Kai sitä nyt morsian saa kuitenkin välillä hieman sekoilla? :D Tämän pienen panikoinnin jälkeen olen kuitenkin nyt varma siitä, että päädyin oikeisiin värivalintoihin, ja että kutsut olivat juuri meidän häihimme sopivat ja täydelliset meille.


Kun olin hakenut kutsut postista, lähdimme maalle ja siellä pistinkin sitten äitini hommiin, eli kirjoittamaan vieraiden osoitteita kuoriin ;) Osoitteet kirjoitettiin ruskealla Stabilo-kynällä, joka mielestäni sopi hyvin kultaiseen kuoreen ja vastasi hyvin taakse painetun osoitteen fontin väriä. Äidilläni on kaunis käsiala, joten kuten Save the Date -kortteja lähettäessä, myös kutsuissa ulkoistin kirjoittamisen täysin hänelle. Istuin toisella puolella pöytää printatun vieraslistan kanssa huutelemassa nimiä ja osoitteita ja ruksin yli ne, joiden kutsu oli kirjoitettu (muokkasin vieraiden nimet ja osoitteet pois, eli oikeasti tuossa oli enemmän tekstiä ;)). 


Kun äitini oli saanut kuoret kirjoitettua, minä laitoin kutsut kuoriin ja kuoriin postimerkit ja itse printtaamani priority-tarrat (kultainen teksti valkoisella pohjalla sopi mielestäni paremmin kuin ne siniset priority-tarrat :D). Kuorien sulkemisessa käytin apuna vesilasia ja vanupuikkoa, koska en edelleenkään voi sietää sitä kirjekuorten liimapinnan nuolemista kielellä, hyi! Osan kutsuista veimme vieraille ihan henkilökohtaisesti, mutta suurin osa meni kuitenkin postitse.


Kuten jo alussa kerroin, kutsutekstin kanssa sai todellakin halkoa hiuksia. Halusin kutsun olevan selkeä ja yksinkertainen, ei mitään runoja tai mitään "vitsikästä". Lopulta pääydyimme siis tällaiseen tekstiin:

Meillä on ilo kutsua teidän todistamaan,
kun sanomme toisillemme tahdon
Isojoen kirkossa
lauantaina 5. syyskuuta 2015
kello 15:00.
Vihkimisen jälkeen olette tervetulleita viettämään hääjuhlaa kanssamme Toukolaan.

Maria XXXX & Juuso XXXX

V.p. 9.8.2015 mennessä
040 XXX XXXX / Maria
045 XXX XXXX / Juuso

Olisin ehkä halunnut vielä lisätä kutsuun pukukoodin, jolloin se olisi tullut vasempaan reunaan ja V.p. oikealle paikalleen oikeaan reunaan, mutta jätimme sen sitten kuitenkin kutsusta pois.


Kutsutekstiä vaikeampi ja haastavampi oli tuon pienen infolapun sisältö. Mitä kaikkea tietoa siihen sitten pitäisi oikein tunkea? Päädyimme nimeämään lapun Juhlainfoksi (hääinfo ei kuulostanut toistamisen jälkeen yhtään hyvältä), ja sepustimme siinä kolmen "alaotsikon" alle asiaa seuraavasti:

Juhlainfo

Ilmoittautuminen
Toivomme saavamme tiedon saapumisestanne tai mahdollisesta
esteestä 9.8.2015 mennessä puhelimitse tai tekstiviestillä
(040 XXX XXXX / Maria tai 045 XXX XXXX / Juuso).
Kerrottehan samalla mahdollisista ruoka-aineallergioista.

Muistaminen
Yhteisten vuosien myötä meille on kertynyt kiitettävä määrä tavaraa,
joten häälahjaksi toivomme pientä tukea häämatkaamme varten
(häämatkatili fiXX XXXX XXXX XXXX XX). Kaunein muisto,
jonka voitte meille antaa, on tulla juhlimaan kanssamme suurta päiväämme.

Hääsivut
Hääsivuiltamme osoitteesta xxxxxxxxxxxxxxx.xxx löydätte
ajo-ohjeet, pienen lahjalistan sekä muuta infoa häihimme liittyen.


Menin juhlainfon kanssa siitä missä aita on matalin, koska en vain jaksanut alkaa miettimään tekstejä siihen niin, että ne olisivat olleet lyhyitä ja selkeitä, joten laitoimme kutsun mukana vain sen oleellisimman tiedon, eli ilmoittautumisen. Tämänkin koitimme vääntää rautalangasta, eli toivomme vieraiden ilmoittavan meille sekä tulostaan että esteestään. Numerot boldasimme, jotta siitä kävisi selväksi se, kenelle ilmoittautuminen tehdään. 

Toiseksi kohdaksi laitoimme sitten muistamisen, koska siitä olimme saaneet jo save the date -korttien jälkeen kysymyksiä ("mitä haluatte häälahjaksi?"). Kutsussa käy siis selväksi se, että häälahjatoiveemme on avustus häämatkaan. Halusin kuitenkin lisätä perään vielä tuon lauseen, jotta ihmiset ymmärtävät, että tärkeintä meille on kuitenkin se, että kaikki haluamamme henkilöt olisivat mukana juhlimassa kanssamme. Häälahjoihin liittyen kannattaa muuten tsekata Miloun kirjoitus Häähullun haaveiluja -blogissaan, hyvä kannanotto (kai näin voi sanoa?) tuohon kohua herättäneeseen häälahjavaatimukseen. 

Ilmoittautumisen ja muistamisen lisäksi emme laittaneet hääkutsujen mukana muuta infoa, vaan ohjeistuksen hääsivullemme, jonne kokosimme kaiken muun "oleellisen" tiedon. Tämä oli juuri se "aidan matalin kohta", sillä tuonnehan voi kirjoitella liirumlaarumeita vaikka miten paljon, ja jos on kirjoitusvirhe, voin aina myöhemmin korjata sen ;). Lisäksi ajo-ohjeiden kannalta netti on kätevä, ja sainkin hääsivullemme sisällytettyä valmiit linkit Google Mapsiin, josta vieraiden on helppo hakea reitit kotoaan niin kirkkoon kuin juhlapaikalle ja sieltä pois. Nämä osoitteet löytyvät siis laittamieni linkkien takaa valmiiksi syötettyinä, joten riittää, kun vieraat lisäävät kotiosoitteensa. Majoittumisen osalta laitoimme linkit majoituspalvelua tarjoaviin yrityksiin, ja lisäksi tiedon niiden etäisyyksistä kirkolta ja juhlapaikalta. Lisäksi teimme pienen lahjalistan, jos joku nyt haluaa välttämättä jotain konkreettista meille ostaa. Teen myöhemmin vielä erillisen postauksen hääsivuista, mutta tässä nyt kiteytettynä niiden sisältö.


Jos joku kävi kutsua Now & Foreverin sivuilta kurkkaamassa, saattoi huomata, että meidän kutsumme ovat hieman eri näköiset kuin mallissa olevat. Teinkin tilaamiimme kutsuihin pieniä muutoksia, eli leikkasin sivuilla olleet "lärpäkkeet" pois. En kokenut niitä tarpeellisiksi, ja ajattelin kutsun pääsevän paremmin oikeuksiinsa ilman niitä. Eri asia olisi ollut, jos olisimme kutsun mukana lähettäneet enemmän lippulappuja tms. Mietin lisäksi vielä jotain sinettejä kutsuun, mutta äitini ja Juuson mielestä nämä olivat hyvät näin, joten unohdin sen sitten :D Olen kyllä itsekin todella tyytyväinen kutsuihimme, ja ovathan ne saaneet vierailtakin kehuja ;) Mitäs te tykkäätte?

*Yhteistyössä Now & Forever*

Kuukauden päästä tahdotaan (ihan luvan kanssa)

$
0
0

Miten nämä vikot menee näin nopeasti? Tänään, 5.8.2015, on tasan kuukausi häihin. Silleen kuukausina laskettuna. Onneksi viikkoja ja päiviä laskemalla aikaa on vähän enemmän ;) Viime viikolla sain taas monta hääjuttua eteenpäin, ja tulipa sitä taas askarreltua vaikka mitä. Myös yksi naimisiinmenon kannalta oleellisimmasta asioista, esteettömyystodistus, on nyt plakkarissa! Se saapui postitse jo viime viikolla, ja nyt täytyy pitää tämä tallessa vihkimiseen asti :D

Viime viikolla saimme kaasosiskoni kanssa aikaiseksi vaikka mitä, mutta niistä asioista lisää myöhemmin. Aloitin maanantaina uudessa työpaikassa, joten nyt pitäisi mennä ajoissa nukkumaan. Ja juhlimme viikonloppuna kaksiakin ystäviemme häitä, joten kai niistäkin voisi pikkaisen jotain kirjoitella? Palaillaan huomenna vaikka niissä häätunnelmissa, nyt pusmoi ja öitä :*

Häähumua

$
0
0
Matkalla häihin
Viime lauantaina juhlimme ystäviemme häitä, oikeastaan kaksia, mutta toisissa emme ehtineet kuin nopeasti pyörähtää. Molemmista häistä jäi silti mieleen aivan ihana tunnelma ja hääparin näköiset koristelut ja se fiilis. Kunpa meidänkin häissä olisi sellaista! Saimme ihanasti sovittua kimppakyydin kirkkoon ja sieltä juhlapaikalle, ja yritinkin epätoivoisesti ottaa kuvia itsestäni, Juusosta ja Juuson kaverista, mutta eipä ne miesten ilmeet mitään julkaisukelpoisia ollut. Tai olisinhan ne voinut kai julkaistakin, mutta ehkä siinä ois lähinnä mua hävettänyt. :D



Häissä, joissa olimme lähes koko ajan, oli ihanan rustiikkinen teema, joka sopi niin juhlapaikkaan kuin hääparillekin. Pöytien koristeluista löytyivät siis juuttikaitaliinat, lankkujen päällä viinipullot, vesikannut, tuikut ja lasipulloissa kukat. Viinilasit, servetit ja välineet oli katettu valmiiksi pöytiin, jokaisen paikalta löytyivät näiden lisäksi menu sekä hääkarkki. Tuoleihin morsian siskoineen oli tehnyt itse tuolihuput (en ole siis ainoa tähän hommaan ryhtynyt, kun muut ovat päähänpinttymääni ihmetelleet ;)), ja ne oli sidottu vielä nauhalla (en nyt vaan yhtään muista millaisella). Hääjuhlassa oli ohjelmaa sopivasti, eli aikaa jäi seurustelulle, muttei aika käynyt kuitenkaan pitkäksikään. Toivottavasti myös me onnistumme tässä omissa häissämme, sillä se on ainakin tavoitteena.


Otimme parempia kuvia ystäväni kameralla, mutta koska en ole saanut aikaiseksi kuvia häneltä kinuta, tyydyn esittelemään juhlaeleganssiani tällä ystäville lähetetyllä, hieman jo loppuillasta otetulla selfiellä :D Onnekseni siskoni tekemät kiharat pysyivät päässä koko illan, siskolta lainatut korvakorut korvissa ja muutenkin kaikki tallessa. Juuri tällä hetkellä mulla on tuo päällä ollut mekko pesukoneessa käsinpesuohjelmalla pesussa, sillä se hieman kärsi juhliessa kosteudesta ja helma on hieman kurainen... Toivotaan, että mekko kestää pesun ;) Nyt alankin sitten pakkaamaan, sillä lähden taas huomenna maalle. Vuorossa ovat lauantaina toisen (vielä tulevan) kummityttöni kastajaiset, ja illalla tutun järkkäämät ysärifestarit. Saako olla fiiliksissä? Hieman ehkä harmittaa, että sairaan upeat peruukit olivat ihan pettymys, ja joudumme siskoni kanssa varmaan tyytymään hiusten kreppaukseen... Muita vinkkejä ysärityyliin?

Kynttelikön tuunausta

$
0
0

Esittelin aiemmin tässä postauksessa kuvassa olevan mustan kynttelikön, ja reilu viikko sitten saimme siskoni kanssa aikaiseksi putsata kyntteliköstä streariinit, pyyhkimme sen pölyistä ja purimme osiksi. Instaseuraajat työvaiheita jo näkivätkin, ja yllättävän moneen palaan tuo massiivinen kynttilänjalka menikin.


Ylemmässä kuvassa osat on putsattu, pyyhitty ja kuivattu, ja toisessa olemmekin sitten riehuneet kultaisen spraymaalin kanssa oikein urakalla. Maalasimme kaikki osat tarkkaan molemmin puolin, mutta kootessa saimme maalipintaan kuitenkin muutaman naarmun aikaiseksi, joten pitää vielä seuraavalla maalauskerralla suihkia ne piiloon. Kun saimme kovalla vaivalla kaksi lasipulloa lisää tyhjättyä, pitihän nekin sitten vielä maalata ;)


Tältä kynttelikkö näyttää nyt, mitäs tykkäätte? Sopii häihimme paljon tuota aiempaa mustaa väriä paremmin :P

Hääpäivä lähestyy...

$
0
0
...mutta mun aikani ei tunnu riittävän juuri nyt mihinkään! :D Mulla on pitkä listaus kaikista postauksista, jotka pitäisi tehdä, mutta kun ei sitä tekstiä ihan itsestään synny, kuviakin pitäisi ottaa ja sitten vielä ihan oikeasti hoitaa muutamia häihin liittyviä juttuja. Tehtävälistan ja budjetin päivittäminen jäävät nyt kyllä viikonlopulle, mutta jos nyt ihan pikaisesti kerron, mitä olen parin viime viikon aikana saanut hoidettua.

Viime viikolla siskoni kävi testaamassa tekemääni tuolihuppua, ja haukkui sen maailman rumimmaksi tuolihupuksi ikinä, häntä kuulemma hävettäisi sellaisia nähdä häissä. No ei nyt ihan, mutta kangas kuulemma oli liian läpikuultavaa tuoliin ja jotain sellaista. Nyt ne tuolihuput vaan ovat mulle pakkomielle, ja Juuso raukka yritti parhaansa mukaan mun asiaa murehtiessani ymmärtää, miksi masennuin niin kovasti siitä, että tuolihupuista näkyy liikaa läpi. Siinä se tesmaili testihuppua nro 2 meidän keittiön tuoleihin ja kehui kuinka kivalta näyttää, vaikka oikeasti sille olisi varmaan ihan sama, miltä ne näyttäisi, tai onko niitä ylipäätään. Seuraavana päivänä otin sitten asiakseni alkaa miettimään sitä huppujen vuokrausta. Juhlapaikallamme on mielestäni suhteellisen isot tuolit, joten niihin eivät ihan mitkä tahansa huput kävisi. Viime kesänä perhetuttujemme häissä (sama juhlapaikka) oli kuitenkin vuokrattu huput, ja olin jo silloin kysäissyt morsiamelta, mistä he huput vuokrasivat. Hän kehui kyseistä firmaa, EldecShopia, josta he olivat saaneet huput suht edullisesti, palvelu oli ollut loistavaa ja huput laadukkaat. Huppujen hintaan kuuluivat lisäksi teemavärin mukaiset koristenauhat, ja niissäkin värivalikoimaa oli kuulemma hyvin. Samasta paikasta oli vuokrattu myös elokuun ensimmäisenä viikonloppuna vietettyihin tuttavapariskuntamme häihin huput, ja myös he olivat olleet tyytyväisiä palveluun. Otin hieman jännittyneenä yhteyttä EldecShopiin, sillä näin lähellä häitä pelkäsin kaikkien huppujen olevan jo varattu, mutta kävi tuuri, ja niitä oli vielä meidän tarpeisiimme vapaana. JEE! Nyt meille on siis tulossa tuolihuput kultaisilla koristeruseteilla, ja ne ovat sitten sellaiset, jotka nirso kaasokin hyväksyy (älä Emilia ota nokkiis ;)).

Kukkaistytöille löysimme serkkuni kanssa aivan ihanat pitsimekot, joista yhtä joudun hieman pienentämään, ja lisäksi täytyy vielä hakea Eurokankaasta nättiä nauhaa mekkojen vyöräröille.  Jotain kivoja pantoja/hiuskoristeita ajattelin vielä kukkaistytöille etsiä, mutta jos ei löydy mitään kivaa niin ilmankin pärjätään :) Muutin viime viikolla mieltäni kaitaliinoista, ja nyt pakettiautomaatissa odottaakin jo paketissa meidän kaitaliinat (onneksi en ostanut mitään järkyttäviä määriä tai muutenkaan vielä leikellyt niitä aiemmin hankkimiani Ikean pitsiverhoja, sillä nyt voin hyvin myydä ne eteenpäin tai tökätä jollekin tutulle verhoiksi). Lisäksi tilasin kaitaliinojen päälle jotain pientä koristusta lisää, ja muutama muukin juttu taisi pakettiin sujahtaa.. Näistä kuitenkin lisää sitten, kun saan paketit haettua. Suklaasydämiäkin löytyy jo pakettiautomaatista, toisesta lokerosta tosin, mutta niitäkään en ole vielä ennättänyt noutamaan.

Sitten itselleni se ehkä "suurin" juttu, eli vihkisormus! Kävin lauantaina erään lievästi darraisen morsiusneidon kanssa Tampereella, ja voi elämä, mun vihkisormuksesta tulee NIIIIN kaunis. En oikeasti keksi edes sanoja. Vaikkei valintani varmaan enää monelle yllätys olekaan, julkaisen kuvat lopullisesta sormuksesta varmaan vasta sitten häiden jälkeen (katsotaan vaan, luultavasti heti kun olen sormuksen liikkeestä hakenut, ilmestyy instaan kuva... :D).

Näiden juttujen lisäksi on kyllä tullut tehtyä muutakin, mutta nyt mua alkaa väsyttämään niin kovasti, että parempi mennä nukkumaan. Ainiin! Huomenna on luvassa hieman erilainen postaus, nimittäin pyysin kaasoani ja morsiusneitojani kirjoittamaan hieman mietteitään minusta ja minun tapaamisestani. Aamulla näistä ensimmäinen pärähtää ilmoille, ja morsiusneito E tekee teille "paljastuksia". Sitä odotellessa, hyviä öitä ;)

How I Met Maria

$
0
0
Muistan, kun aloitimme Marian kanssa työt samaan aikaan ja samana päivänä. Oli hauskaa, kun Maria oli puhelias ja höpötteli kaikkea mahdollista samalla, kun yritimme purkaa kylmätuotekuormaa (onnistuttiin ainakin muistaakseni saamaan kaikki oikeille paikoilleen, heh). Ei tosiaan koskaan tullut tylsää tai epämiellyttäviä hiljaisia hetkiä töitä tehdessä, ja aina oli mukava tehdä töitä yhdessä: heitettiin toisillemme tyhmää läppää ja oltiin molemmat aika puheliaita ja ehkä "vähän" blondejakin. Pikkuvikoja! :D

Olen aika monesti ollut mukana järkkäämässä mitä erilaisimpia kekkereitä ja illanistujaisia, ja Maria on sellainen topakka ja järjestelmällinen tyyppi, jonka kanssa on aina ollut hauska niitä järjestää. Me like! Erityisesti kampauksien ja meikkien tekeminen on ollut mun "luottotehtävä" since... en edes muista... :D

Morsiusneidon pesti tuli minulle kieltämättä yllätyksenä, mutta olin joka tapauksessa iloinen ja otettu siitä, että Maria halusi minun olevan mukana auttamassa. Vaikka nykyään asun toisella paikkakunnalla ja näemme Marian kanssa melko harvoin, on kuulumisten vaihtaminen ja näkeminen aina todella mukavaa. Häitä odotellessa! <3

Rakkaudella, E

Istumajärjestys

$
0
0
Tein jo heti vieraslistan varmistuttua meille alustavan istumajärjestyksen, ja nyt, kun olemme saaneet kaikilta vierailta ilmoittautumiset, tein lopullisen. Ja voi elämä mikä homma :D Alustavaan olin suunnitellut pöydät tietyllä tavalla. Lopullisen tein mittasuhteilla ja otin huomioon tietyn pituisten pöytien määrät jne. Ja sitten oli se sama säätäminen siitä, että ketkä laittaa samaan pöytään niin, ettei jäisi tyhmästi tyhjiä paikkoja. En varmastikaan ole ainut näiden asioiden kanssa hiuksia halkonut? Sain kuitenkin istumajärjestyksen valmiiksi parissa tunnissa, toki pidin välillä taukoja ja mietin kaikkea muuta, kyselin pariin otteeseen Juuson mielipiteen (josta ei muuten ollut mitään apua :D) ja soittelin siskolleni turhautumistani siihen, että pöydät ovat väärän kokoisia. Teinkin sitten pöytäriveistä eri pituisia, jolloin sain kaikki mahtumaan fiksusti ilman ylimääräisiä tyhjiä paikkoja.


Pöytien väliin jää tässä järjestyksessä 1,2m, mikä on mielestäni ihan riittävästi. Siinä saa tuolin kanssa säheltää ja soheltaa aika lailla, jos haluaa takana istuvaa töniä. Ainakin minun mielestäni, mutta toki jos tämä paikan päällä onkin ihan surkea hahmotelma, joudutaan keksimään jotain muuta. Tein ensin nuo pöytäryhmät tuohon alle, ja sitten vasta hahmottelin ne lopulliseen malliin tuohon salin "pohjapiirrokseen". Tämä on siis tehty Excelissä, laitoin sarakkeen leveydeksi ja rivin korkeudeksi yhden sentin, ja tein siihen tuollaisen "mittakaavassa" olevan salin, johon sitten 80x180cm kokoiset pöydät sillä 20cm heitolla. Ihan niin tarkkaan en jaksanut alkaa näpertämään, kun kyseinen 20cm tuo lisää tilaa, eikä vie sitä. Tällä hetkellä näyttää siis siltä, että meille tulee hääparin pöytä, koska en keksinyt mitään kovin fiksua tapaa yhdistää sitä meidän perheidemme pöytiin, koska ne ovat hieman eri kokoiset. Toisaalta me tuskin kovin paljoa pöydässämme istummekaan, joten sinänsä tällä tuskin on mitään väliä.

Miten te muut olette tehneet pöytä-/istumajärjestykset? Minun täytyisi nyt keksiä vielä jokin fiksu ja kiva keino saada tästä tehtyä sellainen selkeä "kartta", jonka avulla vieraat löytävät oman pöytänsä. Vinkkejä ja ideoita otetaan vastaan ;)

How I Met Maria

$
0
0
En oikein tiennyt mitä lähdin hakemaan, kun lähdin opiskelemaan ammattikorkeakouluun Helsinkiin. En tiennyt yhtään, mitä haluaisin tehdä isona. Päätin kuitenkin lähteä kokeilemaan, mitä sieltä tulisi vastaan. En löytänyt ammattikorkeasta kovinkaan montaa ihmistä, joiden kanssa maalta tulleen karjalaistytön jutut olisivat natsanneet. Iloitsin kuitenkin, että saan varmasti paljon kavereita ja hyvänpäiväntuttuja. Kai seuraa aina kahville tai drinkuille löytyy ainakin? Muutaman sattumuksen ja tuurinkin kautta päädyttiin Marian kanssa samaana opiskeluryhmään ja projektiin amk:ssa, ja fuksiaisissa taidettiin jutella ensimmäistä kertaa kunnolla, tosin noin neljän promillen humalassa.

Kun tutustuin tähän vaaleaverikköön masentavilla venäjäntunneilla ja projektityön edetessä, sen hauska pohjanmaalaismurre ja itselle oudot sanat, rempseä luonne, hävytön kielenkäyttö ja suorasanaisuus olivat asioita, jotka kiinnitti ekana miun huomion. Mietin päässäni, että vitsi miten kova mimmi siinä on. Tää tyttö todella tietää mitä haluaa eikä pelkää sanoa sitä ääneen. Yhteisen projektin ansiosta käytiin usein yhdessä lounailla ja vietettiin aikaa koulun käytävillä iltamyöhäänkin tekemässä duunia. Aika nopeasti huomasin, että hakeuduin Marian seuraan muutenkin. Oikeastaan aina, kun mahdollista. Se ihminen sai tän tytön nauramaan ja rentoutumaan oikein kunnolla. Aloin tajuamaan, että tämän ihmisen haluan pitää ehdottomasti elämässäni tän koulutuksen jälkeenkin.

Edelleen, yli kolme vuotta, yhtä tutkintoa ja oman ammatin löytämistä myöhemmin, äärettömältä määrältä tuntuvien keskustelujen, päivien ja öiden jälkeen, tämä rempseä, rääväsuinen ja spontaani nainen jaksaa shokeeraa minuu lähes joka päivä rivoilla vitseillää, rohkeudellaan, yllättävillä jutuillaan ja räjähtävällä naurullaan. Mutta ennen kaikkea näitä, tärkeimpänä kaikesta, Maria on maailman sydämellisin, lämpimin, rehellisin, huolehtivaisin ja rakastavin, ihanin ihminen, jota ei toista maa päällään kanna. Missään.

Uutena tyyppinä tätä naista on ehkä hiukan vaikea miellyttää, mutta kun pääset tän naisen sisäpiiriin, se pitää tiukasti kiinni eikä koskaan laske irti. Se tekisi mitä tahansa rakkaidensa eteen nyt ja aina. Setulisi hakemaan pulassa olevan ystävän vaikka toiselta puolelta maapalloa eikä edes valittaisi jälkikäteen. Muutaman asiattoman vitsin se saattaisi kuitenkin sanoa matkalla. Sen takia Maria onkin miulle samaan aikaan järjenääninen isosisko, huoletiva äiti ja höpsö pikkusisko.


Sanoin valmistujaisissani maljapuheessani, että vaikka ammattikorkeakoulu ja tuo ala ei ehkä ollut kaikkea sitä, mitä luulin lähteväni tekemään, kun saisin itse päättää, en silti kadu sitä sekuntiakaan. Lähinnä sen vuoksi, ettei koskaan oltaisi ystävystytty Marian kanssa ilman tuota koulua ja kolmen vuoden puurtamista. En olisi ikinä uskonut, että vielä aikuisiällä voin löytää elämääni noin tärkeän ja kullanarvoisen ihmisen, jonka kanssa haluan jakaa kaikki elämäni vaiheet ja hetket. Hirveä klisee mitä toistelen liian usein, kaikki tapahtuu syystä, pitää tässäkin tapauksessa jälleen kerran paikkansa.

Oon odottanut tätä syyskuussa koittavaa Marian suurta päivää enemmän kuin omia valmistujaisiani tai lähes mitään tänä kesänä. Oakahdun ylpeydestä, onnesta ja varmaan tukehdun kyyneliin, kun näen tuon kaunottaren astelevan alttarille miehensä rinnalle. Toivonkin näille kahdelle ikuista onnea, turvaa ja paljon lempeitä tuulia yhteyiselle, loppuelämän kestävälle matkalle.

Roosa

Kakkosmekko häihin

$
0
0
Täältä
Täältä
Toiset ovat varmasti sitä mieltä, että kun hääpukua pidetään vain sinä yhtenä päivänä, kannattaa ja täytyy sitä pitää sitten koko päivä. Minä ajattelin aika lailla alusta asti, että haluan illaksi toisen mekon, mielessä oli jokin ihanan kevyt, liehuvahelmainen valkoinen maksimekko, mutta sellaista ei ole vielä tullut vastaan. Päädyin siis katselemaan lyhyempiä mekkoja, ja tilasinkin juuri muutaman Nellyltä sovitukseen. Jos ei sopivaa löydy, olen sitten siinä hääpuvussa koko illan ja yön, mutta koska olen aikeissa säästää puvun, en mieluusti se päällä tanssisi pikkutunneille saakka (ikään kuin jaksaisin niin pitkälle muutenkaan, ehkä ;)). Tilaamani mekot eivät ole vielä saapuneet, joten sormet ristissä odotan, että jompi kumpi näistä olisi minulle sopiva. Jos ei, niin sitten täytyy laittaa tilaukseen näitä lisää ja myös muualta :) Ei varmaan ole mikään yllätys, että molemmat tilaamani mekot ovat valkoisia? Ylemmästä tykkään ehkä hieman enemmän siksi, että siinä on pitsiä, kuten hääpuvussani. Alemmassa tykkään taas hieman liehuvasta helmasta ja tuosta kultaisesta vyötsydeemistä. Ylempäänkin voisi toki jonkun vyön vielä hankkia, jos se muuten on sopiva :) Mitäs tykkäätte näistä?

How I Met Maria

$
0
0
Vieraileva tähti, morsiusneito C täällä taas kirjoittelee! Mariaan tutustuin ammattikorkeakoulussa kolme vuotta sitten. Ensimmäisenä päivänä tutustuin morsiusneito R:ään, joka oli samassa ryhmässä Marian kanssa. Ensimmäisillä tunneilla sitten R esitteli minut Marialle ja tästä alkoikin meidän kolmen yhteinen CRM-taival. Tämä taitaakin olla ensimmäinen yhteiskuvamme vuodelta 2012:

Koulussa olimme useissa yhteisissä ryhmätöissä ja lukujärjestykset pyrimme saamaan mahdollisimman samankaltaisiksi. Koulun ulkopuolella kävimme jo perinteiseksi muodostuneilla laivaristeilyillä, IKEA- ja Tiger-reissuilla, ja ties mitä muuta hömppää puuhasimmekaan. Maria on aina auttamassa hädässä ja toimii usein personal chefinä minulle, varsinkin kun tässä kesällä teloin jalkani, enkä pystynyt edes ruokaa tekemään. Tai jos on paha mieli, niin silloin tulee ehdotus maailman parantamisesta ja murheet unohtuvat, kun vietetään huippu hauskaa aikaa.

Maria on tosiaan ensimmäinen ystäväni, joka menee naimisiin ja morsiusneidon pestikin on nyt minulla ensimmäistä kertaa. Maria on avannut ovet aivan uuteen (hää)maailmaan ja hänen kanssaan onkin mukava metsästää hääasioita ympäriinsä. Olenkin jo varoittanut morsianta, että minä ainakin itkeä pillitän häissä, kun itkin jo hänen pyytäessään minua morsiusneidoksi :D


Maria on siis todellinen luottoystävä, joka on aina tukenva, apuna ja mukana hassunhauskoissa riemuidarihetkissä (kuten yllä voi aavistella). En osaa edes sanoin kuvailla, kuinka tärkeä ja rakas ystävä Maria on minulle. Toivotan kaikkea onnea ja rakkautta tulevaan hääpäivään Marialle ja Juusole, sekä tietty avioliittoa varten myös <3

xoxo, C

Kaason ja morsiusneitojen mekot

$
0
0
Täällä ollaan oltu ajoissa liikkeellä, ja tilattu kaasolle ja morsiusneidoille mekot viime viikolla :'D Okei, minä puhuin asiasta kyllä jo vuosi sitten, ja sen jälkeen silloin tällöin, tarkoituksena oli tehdä tytöille infinity mekot, mutta se nyt sitten vain jäi. Se kankaan väri, sovittaminen ja kaikki. Tämä mekkojen valinta oli muutenkin aika vaikeaa, joten vinkkinä kaikille muille: olkaa mieluummin ajoissa :D Ihan sellaisia oikeanlaisia mekkoja ei oikein meinannut löytyä, tai sellaista, joka olisi sopiva ja kiva kaikille. Väri on vähän vaikea, mallit ja kaikki. Sanoinkin jo tytöille, että mulle on oikeastaan ihan sama onko heillä samanlaiset mekot, mutta nyt ainakin yritetään, että kaikilla olisi.

Täältä
Tytöt tilasivat siis itselleen Nellyltä tällaiset mekot, ja nyt toivotaan, että ne olisivat sopivat. Nellyn koot kun on yleensä vähän niin ja näin, joten ei vielä voida olla liian luottavaisia... Mutta näissä ainakin kuvan perusteella väri on aivan ihana, ja siihen saa mielestäni yhdistettyä niin kultaisia kuin hopeisia koruja, ja minun puolestani tytöt voivat halutessaan vetäistä päälle vaikka nahkatakit, jos haluavat. Samaa mekkoa löytyy ainakin tällä hetkellä monessa muussakin värissä, ja tietenkin ne kaikki muut värit ovat alennuksessa :'D Tätä olisi ollut myös lyhyempänä mallina, mutta kaikki uskoivat sen olevan todellakin nellylyhyt, joten päätyivät nyt tilaamaan pitkän version :)

Jos nämä mekot eivät ole sopivia, ollaan pian varmaan pulassa, mutta voin kertoa, että näin lähellä häitä en edelleenkään jaksa stressata "turhasta". Tytöt on mulle tärkeitä, ne on mun rinnalla vaikka niissä jätesäkeissä kun menen naimisiin mun rakkaan mieheni kanssa. Ehkä ens viikolla mua jännittää enemmän, vaikka juuri nyt musta tuntuu, että mitä lähempänä häät on, sitä vähemmän jännitän. Onkohan tämä nyt sitten hyvä vai huono asia? :D

How I Met Maria

$
0
0

Heippa! Täällä kirjoittelee Marian kaaso ja pikkusisko Emilia. Siitä, miten ja missä tapasin Marian minulla ei ole pahemmin muistikuvia, sillä Mariahan on ollut osana elämääni jo ihan alusta asti.


Monet ovat sanoneet mun ja Marian olevan kuin yö ja päivä. Maria on rempseä, määrätietoinen ja kiivasluonteinen, minä taas huomattavasti rauhallisempi. Maria papattaa kuin papupata, minä puhun silloin kun on asiaa. Maria on tarkka ja järjestelmällinen, miä taas... vähemmän järjestelmällinen.. :D Toiset sanovat, ettei meissä ole edes samaa näköä, mutta olen kuullut myös, ettei meitä meinaa erottaa toisitamme. Erilaisista luonteistamme huolimatta sisarussuhteemme on aina ollut läheinen, rehellinen ja kestävä.


Lapsina meillä oli yhteinen huone, jossa kikatimme yötä myöden monena iltana. Tämä yhteys ei ole vieläkään kadonnut, vaikka asumme eripuolilla Suomea ja näemme harvemmin kuin lapsina. Kun vietämme iltaa yhdessä tai nukumme samassa paikassa, yhä vieläkin kikatamme (tai ehkä se on muuttunut räkättämiseksi iän myötä.. :D). ((Marian kommentti tähän väliin: hups...kops...)) Meitä yhdistää huono huumori, josta perheemmekin joutui kärsimään öisinä kikatuskohtauksina. Välillä tiedämme pelkällä katseella mille toinen nauraa. Maria ymmärtää mua ja mun käyttäytymistä ilman mitään selittelyjä, se esimerkiksi kestää mun kiukutteluja välillä liiankin kärsivällisesti.


Marialle voi jakaa huolet ja murheet, mutta myös ilot ja hymyt. Marian kanssa olemme riidelleet ja sopineet, nauraneet ja itkeneet. Marian kanssa oon kasvanut tällaiseksi kuin olen, enkä pystyisi kuvittelemaankaan elämääni ilman Mariaa.

Kuokkavieraita

$
0
0

Onkos muille tulossa häihin kuokkavieraita? Meille on. Tosin ehkä enemmänkin "kuokkavieraita", kun näille muutamille henkilöille lähetimme kuitenkin niin sanotut kuokkavieraskutsut :D Facebookin Häät 2015 -ryhmässä olen lukenut useammankin tällaisia kutsuja lähetelleen, mutten kokenut missään vaiheessa niitä meille tarpeellisiksi. Kun tässä kesän riennoissa tuli kuitenkin juhlittua muutamien henkilöiden kanssa sen verran, että heidät mieluusti haluaisimme häihinkin juhlimaan, päädyimme mekin sitten tilaamaan kuokkavieraskutsut. Okei, oikeastaan eräs kuokkavieraistamme itse sanoi, että hän tulee kyllä sitten kuokkimaan, ja meidän puolestamme se sopi mainiosti. Juuso kuitenkin oli sitä mieltä, että "saavat kyllä tulla sitten istumaan sinne kirkkoonkin" (:'D), joten minä sitten innosta piukenana menin Vistaprintin sivuille suunnittelemaan kuokkavieraskutsuja. 


Näiden tilaaminen oli paljon niitä oikeita kutsuja rennompaa, koska tekstit olivat jo valmiina, ja löysin aika nopeastikin sellaisen "meidän näköisen" pohjan, joka oli hituset bilehenkisempi, kuin mitä virallinen kutsumme. Laitoimme näihinkin ilmoittautumisen, ihan vain siksi, että en halua istumajärjestyksen heittävän häränpyllyä yhtään liian lähellä hääpäivää. Infoksi laitoimme hääsivumme osoitteen, sillä siellä on kaikki sama info, kuin mitä virallisten kutsujen mukana läheteneessä infokortissa.

Hintaa näille kutsuille ei onneksi paljoa tullut, vaikka toimitus ei ollutkaan ihan niin nopea, mitä  Vistaprintin sivuilla tilausvaiheessa luvattiin. Tosin en onneksi liikoja UPSlta odottanutkaan, sen verran olin kuullut p*skaa muilta samasta paikasta tilanneilta :D

Mitäs tykkäätte meidän kuokkavieraskutsuista? Periaatteessa tässä menee mielestäni idea kuokkimisesta karille, mutta omissa häissään saa mielestäni tehdä asiat lähes tulkoon miten itse haluaa :D

Ps. Nyt alkaa oleen hieman kiirettä kaikkien viime hetken järjestelyiden kanssa, kuten varmaan postaustahdista huomaa.. Ehdin eilen illalla kuitenkin käymään läpi polttarikuvia, ja koitan ehtiä kertomaan polttareista vielä ennen lauantaita :)

Rouva

$
0
0

Tästä neidistä tuli sitten lauantaina rouva. Sukunimi muuttui, sormessa on pari timanttia enemmän ja kaapissa valkoinen puku todella likaisella helmalla.

Nyt olen flunssassa, kurkku on ihan törkeän kipeä, nenä tukossa ja kuumettakin jonkun verran, joten en oikein jaksa pidemmin tarinoida tällä hetkellä. Häämme olivat kuitenkin ihanat, meidän näköiset ja niistä jäi päällimmäisenä mieleen hyvä fiilis. Kuulemani mukaan myös vieraat viihtyivät, ja varsinkin ruokaa on kehuttu kovasti. Palailen blogin pariin, kun tästä paranen ja saan kuvia yms. Mikäli häitä edeltäneen viikon tunnelmat kiinnostavat, kannattaa kurkata blogin Instagramin puolelle (@ourloveisadiamond), jonne ehdin päivittää muutaman kuvan valmisteluista ja myös häistä.

Hääkirppis

$
0
0
Aika meinaa käydä sairastaessa pitkäksi, mutta sain sentäs jotain "hyödyllistä" tehtyä; päivitin blogin yläpalkkiin Hääkirppiksen, jonne lisäilin jo joitain juttuja myyntiin (onneksi olen blogia varten ottanut niistä kuvat jo hyvissä ajoin ennen häitä ;)). Tällä hetkellä ajatus ei oikein meinaa kulkea, joten jätän pidemmät jorinat myöhemmälle, tällä hetkellä teksti olisi luultavasti todella epäselkoista ja lähes tulkoon päätöntä. Palaillaan siis myöhemmin tällä viikolla mm. polttaripostauksen merkeissä, ja sitten varmaan pääsenkin kertomaan jo itse häistä :)

Polttarit

$
0
0
Nyt kun kuume on laskenut ja olo muutenkin ihan siedettävä, ajattelin ensimmäisenä kirjottaa kaksi viikkoa ennen häitä vietetyistä polttareistani. Olin hieman aavistellut polttarieni olevan tuona viikonloppuna, koska tiesin pikkusiskoni olevan töissä seuraavana viikonloppuna, mutta en kyllä silti tiennyt yhtään mitä odottaa..

Perjantaina lähdin töistä hieman jännittyneenä kotiinpäin, bussissa istuessani pikkusiskoni soitti ja kysyi, olenko lainannut hänen kenkiään. No, olinhan minä. Hän olisi kuulemma tarvinnut niitä jonnekin. Kotiin mennessä mietin, josko tytsyt olisivat jotenkin kikkailleet itsensä meille sisälle, mutta toisaalta onnekseni he eivät olleet täällä vielä, ja ehdin pestä pyykkiä ja lagailla tietokoneella ihan rauhassa. Siskoni soitti toistamiseen, ja kysyi tällä kertaa, olivatko yhdessä ostamamme kukkatennarit minulla. Siinä vaiheessa aloin jo aika vahvasti epäillä, sillä tuskin hän kesken työpäivän alkaisi tennarien perään kyselemään.. :D Tovi puhelun jälkeen ajattelin mennä suihkuun, ja olinkin jo pyyhe päällä laittamassa musiikkeja puhelimesta (suihkun ajaksi :D), kun pikkusiskoni laittoi minulle wapissa viestin "tuu nyt jo terassille". Olin hetken vähän hoomoilasena, koska en ollut kylppärissä musiikkien päällä ollessa kuullut heidän hakkaavan ikkunoita :D Tepastelin sitten pyyhe päällä takapihalle, ja siellä siskoni sekä ystäväni (jotka olivat ajelleet tänne sieltä pöndeltä) seisoivat kuoharin, mansikoiden ja rockyroadin kera <3 Tytöt kertoivat tässä vaiheessa, että polttarit järjestetään kahdessa osassa, kun kaikille ei saatu samaa päivää sopimaan, ja että he vastaisivat polttareiden ensimmäisestä osasta. Kuoharin korkattuamme ja palat rockyroadia herkuteltuamme siirryimme sisälle ja minä pääsin vihdoin sinne suihkuun. Suihkun jälkeen laittauduimme kaikki, minulle ei tietenkään kerrottu, mitä ohjelmassa on ja minne olemme menossa.


Hyppäsimme bussiin ja menimme Helsingin keskustaan, jossa piti suunnistaa Korkeavuodenkadulle. Seisoskelimme hetken kadulla, kunnes kellon ollessa ilmeisesti tarpeeksi paljon, siirryimme Stefan's Steakhouseen syömään. Alkuun kilistelimme roseeviinillä, sitten tutkimme pitkään listaa, ja teimme vaikeat valinnat, kun oman annoksen kokoamiseen oli niin monta erilaista herkullista vaihtoehtoa. Olimme kaikki todella tyytyväisiä annoksiimme, ja loppuvaiheessa vain valitimme sitä, kuinka pahalta tuntuu syödä viimeinen haarukallinen tuota taivaallista ruokaa... Ja viinikin oli todella hyvää, parasta punaviiniä sitten naismuistin :D Syötyämme ja juotuamme minä sain sitten päättää, minne Helsingin yöelämään suuntaisimme. Koska tytöt olivat tulleet sieltä maalta, ei oikein ollut muuta vaihtoehtoa kuin kaveriporukkamme vakkarimesta Zetor :D




Alkuun tytöt tilasivat meille shotit ja pullollisen valkkaria. Ehdimme istua pöydässä sen verran, että  otin polttari-selfien ja joimme nuo baarimikon spessushotit (en muista mitä niissä oli, mutta hyviä olivat!). Sanoin ystävälleni K:lle, että täytyy sitten jossain vaiheessa mennä pyytämään DJ:ltä Hittiputki, ja arvatkaapa mikä juuri sillä hetkellä lähti soimaan? No se hittiputki! Viinicooler ja lasit käsissä suuntasimme tanssilattialle, ja siellä viihdyimmekin sitten loppuillan.. Tanssilattialle tytöt tilasivat minulle myös jonkin juoman, joka oli ihan törkeän hyvä, mutta kukaan ei tiennyt, mikä se oikein oli :D Se muistutti mojitoa ja caipirinhaa, mutta ei ollut niistä kumpaakaan. Kotiin lähdimme snägärin kautta joskus yhden maissa, mikä tuntui minusta tosi aikaiselta, mutta en sitten viitsinyt kummemmin valitella, vaikka pokekin totesi, etten ikinä lähde ennen pilkkua :'D


Meille päästyämme menimme vielä hetkeksi ulos polttelemaan vesipiippua ja höpöttelemään niitä näitä kynttilänvalossa ja villasukat jalassa. Saimme käkätyksellämme varmaan naapureilta vihaisia ajatuksia, mutta repeilimme muutamaan otteeseen niin, että hyvä kun pysyimme penkillä. Nukkumaan taisimme mennä joskus lähempänä neljää, ehkä. En oikeastaan huomannut katsoa kelloa,  mutta suht myöhään meillä kuitenkin meni. Aamulla kellot piti laittaa herättämään kahdeksalta, koska tytöt lupasivat viedä minut hotelliin aamupalalle, ennen kuin lähtevät itse ajelemaan takaisin maalle. Olimmekin sitten melkein yhdeksältä syömässä aamupalaa, joka oli kyllä taas kerran erittäin maittava suklaaputouksineen kaikkineen :P Aamupalalta lähdimme takaisin meille pienellä kiireellä, joten osasin odottaa jotain.. Pihaan päästyämme minua kiellettiin nousemasta autosta, ja ystäväni K näytti minulle jotain hömppävideoita puhelimestaan :D

Kun sitten viimein sain nousta autosta, oli pihaan ilmestynyt toinen auto ja kaikki morsiusneidot pukeutuneina mustaan ja kultaisiin koruihin (mun vakkariasu lähes aina :D) ja siinä sitten hetken halailimme ja minut komennettiin pakkaamaan. Olin ihan sekaisin kun yritin pakata edes jotain fiksua, mutta en ole hyvä kiirepakkaaja, joten vaatteita olikin laukussa sitten ihan liikaa... Osa porukasta lähti matkaan toisella autolla jo etukäteen, ja muutama ystävä jäi auttelemaan minua pakkailuissani. Kun olimme saaneet tavarani pakattua (tai jotain sinne päin), hyppäsimme autoon ja lähdimme ajamaan kohti keskustaa - ilmeisesti määränpäästä oli hieman epämääräistä tietoa, sillä olimme ensin menossa väärään puistoon :D Pikaisen opastuksen jälkeen päädyimme kuitenkin Tokoinrantaan, jonne tytöt olivat levittäneet viltin ja tarjolla oli kuoharia, mansikoita ja sitä herkullista rockyroadia.



Ensimmäisenä avasimme tietenkin kuoharin, ja aloitimme ensimmäisen "leikin". Tytöt olivat jokainen tuoneet mukanaan esineen/asian, johon liittyi jokin yhteinen muisto, ja minun piti arvata, kuka on tuonut minkäkin, ja mistä syystä. Tämä oli oikeasti yllättävän vaikeaa, koska lähes kaikkiin liittyi useampia muistoja, ja arvailussa minulla menikin sitten pieni tovi :D Kun olin saanut kaikki arvailtua (pienillä vinkeillä ehkä ;)), sain vielä polttariasusteet: kultaisen tiaran ja pinkin Bride to Be -nauhan. Jossain vaiheessa pikkupiknikkiämme kaksi morsiusneitoani lähti lätkimään sanomatta mitään, joten arvelin heidän menevän hakemaan jotain tms. Vähän myöhemmin lähdimme koko muu porukka myös kävelemään kohti Hakaniemeä, ja päädyimmekin Scandic Paasi -hotellille. Tytöt veivät minut hissillä ylös kuudenteen kerrokseen, josta he olivat varanneet aivan ihanan sviitin!




Huonetta hetken ihasteltuamme istuimme pöydän ääreen ja extempore-ohjelmanumerona aloimme pelata juomapeliä pelikorteilla. Hetken pelailtuamme aivan uskomattoman hauskaa juomapeliä luomillamme hulvattomilla säännöillä (ja pelin myötä tulleilla lisäsäännöillä sun muilla) ovesta astui sisään mies... :D 






Kello oli suht vähän, joten ajattelin ensin, että melko aikaista stripparille, mutta tämä miekkonen sitten esittelikin itsensä hierojana, ja minä sain ihanan rentouttavan 45 minuutin hieronnan. Muu polttariporukka sai hieman lyhyemmät, 15 minuutin hieronnat, joiden aikana minut vietiin sviitistä löytyvään saunaan, jonne tytöt olivat luoneet ihanan tunnelman tuikuilla ja kukilla. En (onneksi) saanut päähäni mitään kananmunia tai vastaavia, vaan ihan rennosti löylytellen "viuhdoimme" vanhat heilat pois (saatoivatpa ystäväni myös kisailla sillä, kuka muisti kaikkien entisten heilojeni nimet :D). Tytöt olivat lisäksi hankkineet ihania kuorintavoiteita ja kuorintahanskan, ja otin myös pienen kylvyn upean kylpyhuoneen kylpyammeessa. Kun kaikki olivat peseytyneet, oli vuorossa jälleen laittautuminen - minun ei tällä kertaa tarvinnut huolehtia muusta kuin siitä, että sain puettua vaatteet päälleni, yksi morsiusneidoistani nimittäin hoiti meikkaamisen puolestani (ja hyvin hoiti :)).



Kun olimme laittautuneet, lähdimme kävelemään ohi Hakaniemen torin, ja tytöt olivat varanneet meille pöydän minulle uuteen ravintolaan, Kujaan. Söimme siellä todella herkulliset hampparit, ja joimme hyvää viiniä hyvässä seurassa. Syötyämme lähdimme kävelemään takaisin hotellille, jossa minun hiukseni vielä kiharrettiin, ja samalla skoolasimme morsiusneito E:n tuomalla shampanjalla.  ja morsiusneito C yllätti meidät kaikki tekemällä meille aivan törkeän hyvät Sex on the Beachit :P Kun hiukseni oli laitettu, pistivät tytöt minut istumaan tuoliin selkä keittiöön päin, ja osasin jo epäillä jotain olevan tulossa... Jostain toinen morsiusneito E oli bongannut "hotellin työntekijän", joka toi meille lisää kuohuvaa..




Tämän miehen mielestä huoneessamme oli jotenkin erityisen kuuma, joten hän riisui paitansa niin, että napit lensivät ja pelkät hihat ja rusetti jäivät jäljelle. Aluksi minun piti levittää hänen iholleen babyoilia (kuten tytöille seuraava päivänä sanoin, tuo sixpack tuntuu edelleen kädessäni :'D). Tämän jälkeen seurasi tanssiesitys, josta osa saattoi tapahtua sylissäni. Stripparin poistuttua istuimme vielä hetken pelaillen juomapeliä, ja pian meille tulikin jo kiire lähteä kohti metroa.




Menimme metrolla Kamppiin, ja sieltä bussilla ilmeisesti meille kaikille uuteen paikkaan, Hernesaaren rantaan, josta tytöt olivat varanneet meille pöydän ja johon virtasi viiniä koko illan ajan siihen tahtiin, ettei jano kyllä päässyt yllättämään. Tässä vaiheessa meillä (tai ainakin minulla) oli jo aika kova vauhti päällä, mutta olipahan ainakin varmasti hauskaa :P Hernesaaren rannasta siirryimme jossain vaiheessa iltaa El Jefeen, jossa minä en sitten kuitenkaan kovin viihtynyt (muistaakseni en pitänyt musiikista :D), ja olin sitten ilmeisesti kovinkin hanakasti vaatinut, että menemme vielä jatkamaan Zetoriin. Itse en kuitenkaan tällaista muista tapahtuneen, joten oletan tyttöjen vain huijanneen minua.





Zetorista (jossa emme mielestäni edes käyneet) olimme sitten lähteneet kävelemään kohti hotellia, ja matkalla pysähdyimme hakemaan hieman evästä. Allekirjoittaneelle nämä ruuat eivät kuitenkaan maistuneet, ja hetken alasti huoneessa hippaloituani puin saunatakin ja otin pienen levon sohvalla. Aamulla tapasimme kaikki tytöt sekä kaksi muuta ystävääni hotellin aamiaisella, jossa ainakin minä viihdyin hyvin. Söin yhtä sämpylää ainakin tunnin verran, kun nauroin vain niin paljon (lähinnä omille jutuilleni). Aamupalan jälkeen menimme pakkaamaan loput tavarat hotellihuoneesta ja siirryimme vielä nauttimaan hyvästä säästä Tokoinrantaan. Osa tytöistä haki kaupasta vissyä ja limsaa, jotta saimme hieman virvoikkeita ja siinä sitten kikattelimme ja latasimme akkuja jonkun aikaa. Kellon lähestyessä iltapäivää aloimme vähitellen kasaamaan tavaroitamme ja halailimme hyvästit niille, jotka eivät tulleet autokyydillä.


Ennen viime viikonloppua tämä viikonloppu oli ehdottomasti paras ikinä, sillä tytöt olivat järjestäneet minulle juuri sellaiset polttarit, joita en osannut edes toivoa. Parasta oli viettää yhdessä aikaa näiden mulle tärkeimpien ihmisten kanssa, muistella kaikkia vanhoja ja vielä vanhempia juttuja ja nauraa yhdessä. En voi edes sanoin kuvailla, kuinka kiitollinen olen tytöille heidän näkemästään vaivasta ja kaikesta, mitä he polttareiden ja häiden eteen tekivät <3 Morsiusneito E joskus sanoi, että jonkin tutkimuksen mukaan lähipiiriin kuuluvat ihmiset vaikuttavat todella paljon (oli joku prosenttimäärä, mutten muista mikä) kumppanin valintaan, ja voin kyllä kiittää näitä tyttöjä siitä, että olen paitsi saanut näin ihania ystäviä, ovat he kaikki jollain tavalla myös vaikuttaneet siihen, että olen valinnut itselleni ihanan miehen. Kun tästä tervehdyn, aion todellakin järjestää kaikille näille ihanille naisille meillä pienet iltamat, jolloin voimme muistella polttareita, häitä ja pitää taas kerran hauskaa yhdessä <3

Häitä edeltävät viikot

$
0
0
Olemme saaneet jo osan hääkuvista, mutta odotan loppujenkin saamista ennen kuin aloitan itse hääpäivästä kirjoittamisen :) Ajattelinkin nyt kertoa hieman parista häitä edeltävästä viikosta, sillä tekemistä ja hoidettavia asioita riitti silloin ihan kivasti. Blogiin en kauheasti ehtinyt mitään päivittelemään, sillä arkipäivät kuluivat töissä, arki-iltaisin hoidin kaikkia mahdollisia asioita ja viikonloppuna taas kävimme hakemassa loput juomat häihin Tallinnasta.

Maanantai ja tiistai - vajaa kaksi viikkoa häihin

Maanantaina lähdin suoraan töistä metrolla Kamppiin Blue Lagooniin, jossa kävin rentouttavassa Pina Colada -vartalohoidossa, jonka sain kesällä syntymäpäivälahjaksi morsiusneidoiltani R:ltä ja C:ltä. Hoidon jälkeen ihoni oli ihanan pehmeä ja tuoksuin aivan taivaallisen hyvältä :'D Kampista kävelin Sinelliin ostamaan papereita paikkakortteihin, kirkko-ohjelmiin sekä menu/ohjelmakortteihin. Tietenkin juuri sitä paperia, jota halusin, ei ollut tarpeeksi, mutta sitä oli kuulemma tulossa lisää keskiviikkona. Lähdin Sinellistä bussilla Juuson työpaikalle hakemaan auton, jolla ajelin käymään postissa noutamassa sinne tulleet pari pakettia. Seuraavaksi hain läheisen kaupan pakettiautomaattiin tulleet paketit ja otin suunnaksi Porttipuiston, josta hain Hong Kongista lisää kultaista spraymaalia tienvarsikylttejä varten. Kotona sovitin nopeasti tilaamiani kakkosmekkoja, joista mikään ei ollut oikein sopiva - joko aivan liian lyhyitä tai liian avoimia.



Tiistaina menin töiden jälkeen morsiusneito C seuranani sovittamaan mittatilauksena tilattua hääpukuani, ja yllättyin (enkä todellakaan positiivisesti), kun pukuun pitikin tehdä vielä muutoksia. Helman lyhennys nyt ehkä oli ihan ymmärrettävää, mutta helmaan täytyi myös lisätä pitsiä. Lisäksi helmaan lisättiin nappi ja lenkki sen nostoa varten. Onneksi nämä muutokset luvattiin tehdä mahdollisimman nopeasti ja ilman lisäkuluja. Hääpuvun sovituksesta riensin ripsien laittoon, ja ihana Kosmetologi Tiinu Wikman teki mulle upeat ripset häitä varten.

Keskiviikko ja torstai - reilu viikko häihin

Keskiviikkona otin hieman rennommin hääjuttujen suhteen, mitä nyt suunnittelin päässäni kaikkia vielä hoidettavia asioita. Tapasin illalla pari morsiusneitoa, kiersimme Tigerin ja muutaman muun kaupan tsekkaillen mahdollisia viime hetken hetken must have -ostoksia.


Torstaina kävin töiden jälkeen Sinellissä hakemassa ne uupuneet paperit loppuja häiden printtituotteita varten ja kotiin päästyäni serkkuni tuli hakemaan minut "viimehetken" Ikea-ostoksille, eli kävimme hakemassa loput tarvikkeet photo boothiin ja koristeluihin. Ostokset tehtyämme tulimme meille juomaan kuoharia, syömään suklaata ja käymään läpi muutamia häihin liittyviä juttuja. Siinä menikin vahingossa muutama tunti, ja illalla olin todella väsynyt, kun yritin epätoivoisesti pakata perjantaista Tallinnan reissuamme varten.

Perjantai, lauantai ja sunnuntai - viikko häihin

Perjantaina lähdin töistä kiireellä käymään nopeasti kotona pakkaamassa vaihtovaatteet sekä kärryt Tallinnan 22h -risteilyä varten. Nappasin Juuson mukaan ja lähdimme kohti Länsiterminaalia, josta laivamme lähti. Mukaan tulivat myös toisella autolla vanhempani, jotka juuri ja juuri ehtivät lähtöselvitykseen :D


Heitimme kärryt ja kassit hyttiin ja suuntasimme syömään laivan ravintolaan, satuimme saamaan jopa vielä viimeisen pöydän ilman pöytävarausta (tämä vinkiksi muille viikonloppuisin/sesonkiaikaan matkustaville). Illallisen jälkeen menimme Juuson kanssa sikaribaariin (-_-), jossa Juuuso poltti tuon yhden sikarin ja minä join shampanjani Tobleronea mutustellen :D Kävimme illalla vielä pikaisesti laivan tansseissa pyörähtämässä, ja sitten menimme nukkumaan, koska olin ihan sairaan väsynyt polttareiden ja edeltäneen viikon jäljiltä.



Lauantaina kello herätti hieman ennen kahdeksaa, jolloin maihinnousu alkoi. Lähdimme Juuson kanssa maihin, jossa kävimme aamiaisella läheisessä Rimi-keskuksessa (tai mikä lie oikealta nimeltään :D), ja jossa teimme myös pieniä eväsostoksia paluumatkaa varten. Rimistä suuntasimme seuraavaksi SuperAlkoon, josta haimme viinipullot sekä laatikkoviinit ja hääbingon palkinnoiksi pienet kuoharipullot. Lisäksi mukaan saattoi tulla myös yksi Sol-laatikko Juusoa varten :D Loput juomat (oluet, lonkerot ja siiderit) ostimmekin sitten laivalta, koska ne olivat siellä selkeästi edullisimpia. Juuri tästä syystä valitsimme Tallinkin, koska olin jo etukäteen katsonut, että nämä kaikki kannattaa ostaa sieltä paitsi edullisen hinnan, myös vähemmän rehaamisen vuoksi. Ja tulipa siinä niitä ihmeen pisteitäkin kerrytettyä ihan mukavasti.


Juomat ostettuamme ja ne neljään kärryyn (sekä muutama tuliaispullo sekä viinipönikkä lentolaukkuun) pakattuamme lähdimme istuskelemaan laivan pubiin, ja matka menikin suht rattoisasti, vaikka laiva olikin hieman myöhässä aikataulusta. Hetken odottelimme pahimman ruuhkan väistymistä ja pääsimme suht näppärästi neljän kärryn sekä yhden lentolaukun kanssa ulos laivasta ja satamaan. Pakkasimme suurimman osan juomista vanhempieni kyytiin, mutta tilaa täytyi jättää myös tuolihupuille, jotka he kävivät paluumatkallaan hakemassa Heinolassa sijaitsevasta EldecShopista. Lentolaukku sekä Sol-laatikko siis tulivat meidän kyytiimme. 



Muiden pakatessa lavoja autoon kävin minä pikaisesti hakemassa uuden paperileikkurin Länsiterminaalin viereisestä Verkkokaupasta. Lauantai-ilta menikin sitten Juuson kanssa erilaisia naposteltavia herkutellen, leffaa katsoen ja askarrellen (minä leikkasin kirkko-ohjelmia varten printtaamiani sivuja ja Juuso taisi sitten toimia laadunvalvojana tai jotain.. :D ).


Sunnuntaina minä heräsin aamulla pari tuntia Juusoa aikaisemmin ja pistin romanttisen hömppäleffan pyörimään ja leikkasin ja liimasin siinä sivussa paikkakortit valmiiksi. Luulin, että niiden tekeminen olisi ollut pikku juttu, mutta yllättävän paljon aikaa meni 130 paikkakortin näpertämiseen. Paikkakorttien valmistuttua pakkailin vielä viimeisiä häätavaroita valmiiksi, sillä minun oli tarkoitus lähteä junalla kohti maaseutua hoitamaan häävalmisteluita joko maanantaina tai tiistaina, ja Juuso tuli sitten keskiviikkona autolla perässä keskiviikkona kaikkien tavaroiden kanssa.

Maanantai, tiistai  ja keskiviikko - vajaa viikko häihin

Maanantaina lähdin töistä hieman aikaisemmin noutamaan ensiksi omaa hääpukuani. Sovitin pukua vielä kerran, ja sain sen (sekä onnekseni oikean kokoisen vannehameen) mukaani. Seuraavaksi lähdin hakemaan Juuson vuokrapukua, ja kahta (painavaa) pukupussia kantaen menin hakemaan auton Juusolta hänen työpaikaltaan, koska en jaksanut kantaa pukupusseja bussista toiseen :D Ilta vierähtikin sitten pakkaillessa lentolaukkua, jonka otin mukaani lähtiessäni kohti Isojokea tiistaina.



Tiistaina kävin aamulla ihanan Heidin Ateljé Tuhkimotarina -liikeessä ostamassa pukuuni sopivan hunnun sekä pitsiboleron. Pitsibolerosta Heidi lupasi vielä lyhentää hihat, ja morsiusneito C sen kävi minulle myöhemmin viikolla noutamassa (ja Heidi antoi mukaan vielä yhtä suosikkikuohariani meille hääaamuna nautittavaksi <3).

Onnellisena hunnun ja boleron ostettuani hyppäsin taas junaan ja bussiin ja menin kotiin ostamaan junalipun Tampereelle ja Tampereelta Parkanoon, tsekkasin loput tavarat kassiin ja lähdin Tikkurilaan käymään ensin Postissa hakemassa vielä pari pakettia ja kävin solariumissa, jonka jälkeen kiiruhdinkin junaan kohti Tamperetta.


Tampereelle päästyäni jätin lentolaukun (onneksi!) rautatieasemalle säilytykseen ja lähdin kävelemään Hämeenkadun toiseen päähän noutamaan ihanaa vihkisormustani mistäpä muualtakaan kuin Kultasepät Andreasenilta. Ainakin Instagramista vilahti Tampereen häämessuilla sovittamani Tulppaani-sormus, johon ihastuin ja jonka kävin elokuun puolivälissä tilaamassa. Tuo sormus sopii mielestäni vain niin tavattoman ihanasti yhteen kihlani kanssa, ja siihen tilaamani pari extradimangia tekevät siitä vielä täydellisemmän <3 Sormuksen haettuani kävin ostamassa H&M:ltä vielä valkoiset rintsikat hääpäivän aamuksi ja myös mahdollisesti löytyvää jatkomekkoa ajatellen, ja näin pikaisesti pikkuserkkuani ennen kuin riensin seuraavaan junaan Tampereelta Parkanoon.



Parkanossa ehdin junan ollessa ajallaan hetken odotellakin isääni, joka tuli minut sieltä hakemaan. Kävimme ruokakaupassa, ja ostin jo tuolloin ensimmäiset eväät minulle ja Juusolle hääyötämme varten mökille. Kun pääsimme vanhempieni luokse, olivat anopit siellä pyörittelemässä lihapullia häitämme varten. Illalla vielä askartelimme äitini ja anoppini kanssa kirkko-ohjelmia sekä menu/ohjelma-kortteja. Saatoinpa myös huomata, että hääbingoissamme oli alhaalla nimiemme alapuolella ihan oikea päivänmäärä ja kuukausi, mutta vuosi oli väärä... Joten muutaman ärräpään jälkeen nappasin bingoista palan pois, eikä sitä onneksi (ainakaan minun mielestäni) niistä huomannut.


Keskiviikkona tein loput kirkko-ohjelmat valmiiksi, kävin läpi tavaroita ja katsoin, että ne on pakattu jotenkin fiksusti. Piipahdimme äitini kanssa myös kirpparilla, josta tein vielä pari koristelöytöä häitä varten. Tein myös siskoni kammoamia listoja, joita löytyi ennen häitä muutama... Tein omat listat juhlapaikalla hoidettavista asioista, koristeluista, mahdollisista viime hetken ostoksista sekä kaikesta mahdollisesta.

Torstaina ja perjantaina olimmekin jo koristelemassa juhlapaikkaa, joten palaan näihin päiviin ihan omassa postauksessaan, koska muuten tästä (jo nyt superpitkästä) postauksesta tulisi ihan törkeän pitkä :D Tästä varmaan kuitenkin käy ilmi, että yhden viikon sijaan olisin hyvinkin voinut ottaa kaksi viikkoa lomaa ennen häitä, sillä yllättävän moni asia on sellainen, jota ei voi kovin paljoa etukäteen hoitaa.
Viewing all 156 articles
Browse latest View live